Prototyyppien pikavalmistus tuotekehityksessä

Prototyyppien valmistaminen on keskeinen osa tuotekehitysprosessia. Prototyyppien pikavalmistamisella pyritään nopeuttamaan ja luomaan joustavampi tuotekehitysprosessi. Nopealla tuotekehitysprosessilla pyritään saavuttamaan kilpailuetua. Työssä selvitettiin kuinka prototyyppien pikavalmistus vaikuttaa tuotekehitysprosesseihin ja projekteihin. Lisäksi työssä kerättiin tietoa ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä, joita käytetään prototyyppien pikavalmistuksessa. Ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä kerättiin tietoa niiden perusperiaatteesta, materiaaleista, tarkkuudesta ja mitä huomioitavaa kyseisessä tekniikassa on. Työhön valikoitui standardissa ISO/ASTM52900-15 määritetyistä seitsemän eri kategorian ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä neljä. Nämä neljä valikoitunutta tekniikkaa on fotopolymerointi, jauhepetimenetelmät, materiaalin pursotus ja suorakerrostus. Valinnan kriteereinä oli tekniikan saatavuus ja sen mahdolliset erikoisominaisuudet. Työssä luotiin tietoa, kuinka ainetta lisäävät valmistusmenetelmät vaikuttavat tuotekehitysprosesseihin, projekteihin ja niissä luotuihin tuotteisiin. Ainetta lisäävät valmistusmenetelmät tekevät tuotekehitysprosesseista paljon iteratiivisempia ja nopeampia. Lisäksi ainetta lisäävät valmistusmenetelmät antavat mahdollisuuden luoda paljon innovatiivisempia ja optimoituja tuotteita. Työssä käytiin lävitse ainetta lisäävien valmistusmenetelmien ainutlaatuisista ominaisuuksista monimutkaiset muodot, hierarkkinen monimutkaisuus, toiminnallinen monimuotoisuus, materiaalien monimuotoisuus, tuotteiden asiakasräätälöinti ja tuotteiden optimointi menetelmät. Myös muottien ja työkalujen pikavalmistus käsiteltiin tässä työssä. Lopuksi työssä pohdittiin työssä käytyjen asioiden nykytilaa ja niiden tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkemyksissä huomioitiin tekniikoiden kehitys ja sen vaikutus uusien tuotteiden kehittämisen kannalta ja kuinka ainetta lisäävien valmistusmenetelmien markkinat tulevat muotoitumaan tulevaisuudessa ja kuinka se tulee vaikuttamaan prototyyppien pikavalmistukseen

Human lactoferrin but not lysozyme neutralizes HSV-1 and inhibits HSV-1 replication and cell-to-cell spread

The frequent oral shedding of herpes simplex virus type 1 (HSV-1) in the absence of clinical disease suggests that symptomatic HSV-1 recurrences may be inhibited by the mucosal environment. Indeed, saliva has been shown to contain substances with anti-HSV activity. In the current study, we investigated the anti-HSV-1 activity of human lactoferrin (hLf) and lysozyme (hLz), two highly cationic polypeptides of the mucosal innate defence system

Real-time monitoring of non-specific toxicity using a Saccharomyces cerevisiae reporter system

Baker's yeast, Saccharomyces cerevisiae, is the simplest and most well-known representative of eukaryotic cells and thus a convenient model organism for evaluating toxic effects in human cells and tissues. Yeast cell sensors are easy to maintain with short generation times, which makes the analytical method of assessing antifungal toxicity cheap and less-time consuming. In this work, the toxicity of test compounds was assessed in bioassays based on bioluminescence inhibition and on traditional growth inhibition on agar plates. The model organism in both tests was a modified S. cerevisiae sensor strain that produces light when provided with D-luciferin in an insect luciferase reporter gene activity assay. The bioluminescence assay showed toxic effects for yeast cell sensor of 5,6-benzoflavone, rapamycin, nystatin and cycloheximide at concentrations of nM to mu M. In addition, arsenic compounds, cadmium chloride, copper sulfate and lead acetate were shown to be potent non-specific inhibitors of the reporter organism described here. The results from a yeast agar diffusion assay correlated with the bioluminescence assay results.Baker's yeast, Saccharomyces cerevisiae, is the simplest and most well-known representative of eukaryotic cells and thus a convenient model organism for evaluating toxic effects in human cells and tissues. Yeast cell sensors are easy to maintain with short generation times, which makes the analytical method of assessing antifungal toxicity cheap and less-time consuming. In this work, the toxicity of test compounds was assessed in bioassays based on bioluminescence inhibition and on traditional growth inhibition on agar plates. The model organism in both tests was a modified S. cerevisiae sensor strain that produces light when provided with D-luciferin in an insect luciferase reporter gene activity assay. The bioluminescence assay showed toxic effects for yeast cell sensor of 5,6-benzoflavone, rapamycin, nystatin and cycloheximide at concentrations of nM to mu M. In addition, arsenic compounds, cadmium chloride, copper sulfate and lead acetate were shown to be potent non-specific inhibitors of the reporter organism described here. The results from a yeast agar diffusion assay correlated with the bioluminescence assay results.Baker's yeast, Saccharomyces cerevisiae, is the simplest and most well-known representative of eukaryotic cells and thus a convenient model organism for evaluating toxic effects in human cells and tissues. Yeast cell sensors are easy to maintain with short generation times, which makes the analytical method of assessing antifungal toxicity cheap and less-time consuming. In this work, the toxicity of test compounds was assessed in bioassays based on bioluminescence inhibition and on traditional growth inhibition on agar plates. The model organism in both tests was a modified S. cerevisiae sensor strain that produces light when provided with D-luciferin in an insect luciferase reporter gene activity assay. The bioluminescence assay showed toxic effects for yeast cell sensor of 5,6-benzoflavone, rapamycin, nystatin and cycloheximide at concentrations of nM to mu M. In addition, arsenic compounds, cadmium chloride, copper sulfate and lead acetate were shown to be potent non-specific inhibitors of the reporter organism described here. The results from a yeast agar diffusion assay correlated with the bioluminescence assay results.Peer reviewe

Lainsäädäntötarkastelulla ruokahävikkiä pienemmäksi – Lexfoodwaste -hanke

Ruokahävikin vähentäminen on olennainen osa kestävää ruokajärjestelmää ja se koskee koko ruokaketjua. Lainsäädännön kehittäminen ja byrokratian purkaminen hävikin minimoimiseksi on yksi merkittävä askel. Tässä tutkimuksessa on arvioitu nykyistä lainsäädäntöä siitä näkökulmasta, miten se tällä hetkellä mahdollisesti estää tai hankaloittaa ruokahävikin ennaltaehkäisemistä, ruokahävikin vähentämistä tai ruoan uudelleen jakamista. Tutkimuksessa tunnistettiin koko ruokaketjua läpileikkaavia lainsäädännön teemoja, joihin liittyvä lainsäädäntö aiheuttaa tarpeetonta ruokahävikkiä. Näitä ovat pakkausmerkintöihin ja säilytyslämpötiloihin liittyvät vaatimukset. Lisäksi havaittiin ruokaketjun eri osiin kohdistuvia lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita seuraavasti: eläintuotannossa elintarvikeketjutietojen toimittamiseen liittyvät aikarajat, kasvituotannossa kauppakelpoisuusnormien laatuvaatimusten mukainen luokittelu, ravintolasektorilla tarjolla olleen ruoan myyntiin ja jäähdyttämismahdollisuuteen liittyvät määräykset sekä rehunkäytön osalta eläinten luokittelusta johtuvat rehunkäytön rajoitukset ja rehualan rekisteröitymisen vaatimukset. Lisäksi ei varsinaisesti lainsäädäntöön, mutta siihen läheisesti liittyvinä merkittävinä tekijöinä esille nostettiin päiväysmerkinnät, hätäteurastuksen ante mortem –tarkastuksen saavutettavuuden parantaminen sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan yhdenmukaistaminen ja selkeyttämine

Sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 tutkimushankkeessa Sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Selvitys liittyy käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen, mutta SOTE-uudistuksen vaikutusarviointi on mahdollista vasta, kun lakimuutosten sisällöt ovat tarkentuneet. Raportissa on käyty osa-alueittain läpi mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että kustannuksia voidaan keventää, mutta säilyttää vähintään nykyisen tasoinen palveluvalikoima, palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Analyyseissa käsitellään toimeksiannon rajauksista johtuen vain kuntien tällä hetkellä rahoittamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehittämis- ja säästöanalyysin pohjana on käytetty pääosin nykyisten käytössä olevien parhaiden käytäntöjen hyödyntämismahdollisuuksia sekä tutkimus- ja selvitystietoa erilaisten interventioiden tai mekanismien vaikutuksista. Parhaiden käytäntöjen vaikutuksia on arvioitu numeerisesti, ja lisäksi osa-alueittain on kuvattu niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat kustannusten kertymiseen. Kokonaisuutena tunnistettu säästöpotentiaali on yli 3 miljardia euroa suhteessa perusuran mukaiseen kasvuennusteeseen vuoteen 2029 mennessä

Prototyyppien pikavalmistus tuotekehityksessä

Prototyyppien valmistaminen on keskeinen osa tuotekehitysprosessia. Prototyyppien pikavalmistamisella pyritään nopeuttamaan ja luomaan joustavampi tuotekehitysprosessi. Nopealla tuotekehitysprosessilla pyritään saavuttamaan kilpailuetua. Työssä selvitettiin kuinka prototyyppien pikavalmistus vaikuttaa tuotekehitysprosesseihin ja projekteihin. Lisäksi työssä kerättiin tietoa ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä, joita käytetään prototyyppien pikavalmistuksessa. Ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä kerättiin tietoa niiden perusperiaatteesta, materiaaleista, tarkkuudesta ja mitä huomioitavaa kyseisessä tekniikassa on. Työhön valikoitui standardissa ISO/ASTM52900-15 määritetyistä seitsemän eri kategorian ainetta lisäävistä valmistusmenetelmistä neljä. Nämä neljä valikoitunutta tekniikkaa on fotopolymerointi, jauhepetimenetelmät, materiaalin pursotus ja suorakerrostus. Valinnan kriteereinä oli tekniikan saatavuus ja sen mahdolliset erikoisominaisuudet. Työssä luotiin tietoa, kuinka ainetta lisäävät valmistusmenetelmät vaikuttavat tuotekehitysprosesseihin, projekteihin ja niissä luotuihin tuotteisiin. Ainetta lisäävät valmistusmenetelmät tekevät tuotekehitysprosesseista paljon iteratiivisempia ja nopeampia. Lisäksi ainetta lisäävät valmistusmenetelmät antavat mahdollisuuden luoda paljon innovatiivisempia ja optimoituja tuotteita. Työssä käytiin lävitse ainetta lisäävien valmistusmenetelmien ainutlaatuisista ominaisuuksista monimutkaiset muodot, hierarkkinen monimutkaisuus, toiminnallinen monimuotoisuus, materiaalien monimuotoisuus, tuotteiden asiakasräätälöinti ja tuotteiden optimointi menetelmät. Myös muottien ja työkalujen pikavalmistus käsiteltiin tässä työssä. Lopuksi työssä pohdittiin työssä käytyjen asioiden nykytilaa ja niiden tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkemyksissä huomioitiin tekniikoiden kehitys ja sen vaikutus uusien tuotteiden kehittämisen kannalta ja kuinka ainetta lisäävien valmistusmenetelmien markkinat tulevat muotoitumaan tulevaisuudessa ja kuinka se tulee vaikuttamaan prototyyppien pikavalmistukseen

Hitsauksen laatujärjestelmän 3834–2 sertifiointi

Tämä opinnäytetyö tehtiin K Power Service Oy:lle, ja työn aiheena oli Hitsauksen laadunhallintajärjestelmä ISO 3834. Tavoitteena oli saada laatua parantamalla kilpailukykyä ja kustannussäästöjä hitsaavassa konepajassa. Yritys valmistaa teräsrakenteita, teollisuuteen prosessiputkistoja ja huoltaa KPA-kattiloita. Kustannustehokkuutta lisäämällä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä saavutetaan kilpailuetua valmistamalla laadukasta lopputuotetta. Tässä työssä tarkastellaan hitsauksen laadunhallintaa ISO 3834 -standardin vaatimuksien täyttämiseksi. Hitsauksen laadunhallinnalla nostetaan yrityksen kilpailukykyä ja tuotteiden laadukkuutta ja kustannustehokkuutta. Standardin ISO 3834 laatuvaatimustasoksi valittiin kattavat laatuvaatimukset, koska olemassa olevan EN 1090 mukainen laatujärjestelmä kattaa jo perusvaatimukset standardin hitsaustoiminnoille. Yrityksen laatuasiakirjoja täydennettiin niiltä osin, mitkä eivät täyttäneet kattavaa laatuvaatimusta ja puuttuvia valmistettiin täydennykseksi. Sertifiointivalmius saavutettiin, ja laatujärjestelmän auditointi ja käyttöönotto on aikataulutettu